Peräseinäjoen naisen kansallispuku Professori U.T. Sirelius sai valmiiksi 1922 ”Isonkyrön-Härmän seudun eli Keski-Pohjanmaan” naisen kansallispuvun. Neljä vuotta myöhemmin esiteltiin Ilmajoella maakunnan kotiteollisuusnäyttelyssä Peräseinäjoen naisen kansallispuku, jossa näyttävin osa oli Kihniän kylästä suutarin torpparin vaimon, Kaisa Mikaelintyttären flammukuvioinen komea hame, joka oli tullut 1907 kansallismuseon kokoelmiin. Samaa hametta Sirelius oli käyttänyt myös Isonkyrön naisen puvun esikuvana. Eteläpohjalaisissa kansallispuvuissa suuret 8-merkkiset tai plättiset flammuraidat toistuvat eri väreissä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun esikuvien mukaan tehdyissä hameissa. Peräseinäjoen naisen puku ja Etelä-Pohjanmaan naisen puku ovat molemmat tyypillisiä seutupukuja, joiden osien alkuperä on yhtä pitäjää laajemmalta alueelta. Peräseinäjoen pukua on tarkistettu moneen kertaan. U.T.Sireliuksen ensimmäistä ehdotusta, josta ei ole säilynyt tarkkoja tietoja, täydensi maisteri Tyyni Vahter 1939. Tohtorit Maija-Liisa Heikinmäki ja Hilkka Vilppula olivat pukua tarkistamassa 1979 maakunnan kansallispukutyöryhmän mukana ja 1991 puku sai Peräseinäjoen kunnan hankkimana nykyiset viimeiseen tutkimukseen pohjautuvat kudonta- ja ompeluohjeet. HAME JA LIIVI Peräseinäjoen naisen puvun näyttävin osa on tyypillinen sydäneteläpohjalainen 1700-1800 –lukujen vaihteen 8-merkkinen flammuhame. Liivin esikuva on talletettu naapuripitäjästä Alavudelta ja se on ajoitettu hameen ikäiseksi. Tämän alkuperäisen raidallisen liivin voi Sireliuksen ja Vahterin luonnoksia noudattaen tehdä myös kuosiin kudotusta punaisesta floretista. PAITA Paita tehdään puolipellavasta tai puuvillapalttinasta ns. Suomi-paidan mallin mukaisesti pitkänä ns. ”kivijalka” – versiona. ESILIINANA on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on käsinkudottu vaaleapohjainen ja punaraitainen ja toinen musta, laaja kuviosilkistä tehty, alahärmäläinen esikuvaltaan. MYSSYN tausta on myös Alahärmästä ja koppa on päällystetty mustalla kuviosilkillä. Tykkinä on luonnonvaalea nyplätty floderi. KORU on jurvalainen kullattu hopeinen helysolki. SUKAT ovat valkoista puuvillaa tai villaa ja KENGÄT mustat puolimatalat umpinaiset solkikengät. Lähteet: Marja-Liisa Haveri, Taito lehti 1994 Vaateparren tarkistettuja tarvikkeita ja ohjeita saa Etelä-Pohjanmaan museo- ja kotiseutuyhdistyksestä Seinäjoelta. Pukua vuokraa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura Seinäjoella.