Kauhajoen naisen kansallispuku Vuonna 1960 Kauhajoki Seura nimitti tekstiilitoimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin Kauhajoen puvun aikaansaaminen. Toimikunta aloitti työnsä melkein ainoana alkumateriaalinaan rautavitja, joka on löydetty Toivakan talosta Kauhajoelta Suomen sodan jälkeen. Toimikunta sai avukseen taiteilija Annikki Vormalan, joka suunnitteli yhdessä tohtori Hilkka Vilppulan kanssa pitäjästä kerätystä aineistosta Kauhajoen kansallispuvun. Puku valmistui vuonna 1965. HAMEESSA on pehmeänpunaisella pohjalla vaaleansinisen, tummansinisen ja vaaleanvihreän värisiä leveähköjä raitoja. Hamekankaan esikuvana on 1800-luvulla Kauhajoella kudottu hame, jonka tilkku on Kauhajoki-Seuralla. LIIVI on hameen punaista pohjaväriä, malliltaan pitkä, napitettu ja laskoskörttinen. Liivin kaava on länsisuomalaisesta Pohjanmaalta tallennetusta 1700-luvulle tyypillisestä pitkästä liivistä, jossa on korkeat laskoskörtit väljyyttä antamassa. Halkioton PYSTYKAULUSPAITA on yksityisomistuksessa olevan kauhajokelaisen paidan mallia. Koppamyssyn malli on Kauhajoelta. Vaaleansininen hapsullinen KAULAVAATE on villapalttinaa. KAULAVITJOINA on kauhajokelainen kierreketju. Lähteet: Lyyli Mattilan kirjoitus Kauhajoen kansallispuvusta Kauhajoen Joululehdessä 1966 Toini-Inkeri Kaukonen, Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, WSOY 1985 Kauhajoen kansallispuvun valmistuksesta ja markkinoinnista vastaa Kauhajoen Taitokeskus. Pukua vuokraa Taitokeskus Kauhajoella ja Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura Seinäjoella