Ähtärin naisen kansallispuku Puvun suunnittelu alkoi 11.3.1976. Tällöin perustettiin Ähtäri Seuran alaisuuteen kansallispukutoimikunta. Ensimmäisten dokumenttien keräämistä varten pantiin toimeen ähtäriläisten käsitöiden näyttely. Näyttely tuotti runsaan määrän materiaalia. Puvun suunnittelun valvojaksi ja asiantuntijaksi museovirasto nimesi tohtori Hilkka Vilppulan. Myöhemmin tutkimusta hoidettiin Kansallispukuneuvoston raadin kanssa. Asiantuntijaksi oli nimetty Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon johtaja Marja-Liisa Haveri. Ähtärin naisen puku on julkistettu 4.11.1978. Pukuun on tehty tarkistuksia kotiteollisuusopettaja Tuula Hermansin avustuksella vuonna 2000. Ähtärin naisen kansallispuvun HAMEEN alkuperäinen tilkku oli Ähtärin Niemisveden kylän Tenhusesta noukkapujotuspeiton paikkatilkkuna. Kangas on todennäköisesti 1700-luvulta. Pellavaloimi ja karstalankakuteinen tilkku on tallennettu Kansallismuseoon. LIIVIN malli on Alavudelta tallennetun mallin mukainen. Liiviä toteutettiin aluksi sinisenä ja raidallisena. Raidallinen on vanhempaa perua ja nykyisin tehdään vain raidallisia, hamekankaisia liivejä. PAITA on Kansallismuseossa olevan Suomi paidan mukainen pitkä versio. ESILIINAN ja HUIVIN tilkku on löydetty Ähtärin Ouluvedenkylän Kellomäen talosta seinähirsien välistä. Esiliinan raidoitus on Kansallismuseoon tallennetun Keuruun puvun esiliinan raidoituksen tapaan rytmitelty. TASKUN malli on niin ikään Keuruulta tallennetun mallin mukainen. Se on toteutettu sinisestä ja raidallisesta kankaasta. Kiinnittimenä olevan pirtanauhan malli on tallennettu Tenhusesta. PÄÄHINE on Alavudelta tallennetun korvamyssyn mallinen. Kangas painetaan alkuperäisen mallin mukaisena. Korun malli on löytynyt Ähtäristä Elina Taipaleenahon jäämistöstä. Myös Ähtäri-solkea saa käyttää. Sukkina käytetään valkoisia puuvillasukkia ja kengiksi soveltuvat mustat avokkaat tai nauhakengät. Lähteet: Liisa Tallbacka, Ähtäri 2004 Puvun kankaita, kaavoja ja valmistusohjeita saa ostaa Taitokeskus Kehrästä Ähtärissä.